Kamera kuvaa julistetta ja vastarintaa: Suohpanterror ja Maailma kylässä

Suohpanterror ja Maailma kylässä. Pussy Riot ja Sápmi. Kamera kuvaa julistetta ja vastarintaa

Linkkejä:
Suohpanterror Fb
wiki

Artikkeleita:
 Tämä saamelaisnainen yllyttää kansaansa kapinaan ... - Nyt.fi

"Suohpanterror onnistuu siirtämään saamelaisten ... - Yle

Suohpanterror Propaganda Posters | Maailma kylässä ...

Suomi saamelaisille! - Fifi

 Taiteilijaryhmä Suohpanterror nostaa vääryydet esiin, Elävä arkisto: " Suohpanterror on saamelaisista taiteilijoista koostuva ryhmä, joka tekee kantaaottavia propagandajulisteita. Julisteissa otetaan kantaa alueella vallitseviin epäkohtiin, kuten saamelaisten syrjintään ja alueen luonnon pilaamiseen. " epätavallinnen taidenäyttely Utsjoella

Työtön ja kamera kuvaa

ansaita voi vaikka valokuuvaamalla lehteen kameralla tai ökykännykällä. Kuvata tapahtumia, happeninkejä, uutisia. Pitää vain ehtiä ensin. Samalla saa liikuntaa. Hyötyliikuntaa, virikettä.

Työtön vapaasta tahdosta Elävästä Areenasta. Toisinajattelija 2009

• 49-vuotias Mauno Voutilainen on koko elämänsä aikana ollut yhteensä kuusi kuukautta töissä -pitkälti omasta valinnastaan. Jukka Kärkkäisen ohjaama ja Mouka filmin tuottama dokumentti seuraa "Jyväskylän virallisen työttömän" arkea ja valottaa hänen valintojaan. 
•  Maunolla on kotona muovinen laatikko täynnä erivärisiä lahjakyniä, joita hän on saanut ilmaiseksi tapahtumista. Hänellä on ollut aikaa kiertää niitä, sillä viimeiseen viiteentoista vuoteen Mauno ei ole ollut päivääkään töissä. Eikä työhistoriaa ole pitkästi kertynyt muutenkaan, yhteensä puoli vuotta.

Työtön vapaasta tahdosta Elävästä Areenasta. Toisinajattelija 2009 OHJELMASTA: Tosi tarina: Toisinajattelija ESIINTYJÄT: Mauno Voutilainen OHJELMAN TEKIJÄT: Tuotantopäällikkö: Kimmo Kekkonen, Äänisuunnittelija: Pietu Korhonen, Tuottaja: Pentti Väliahdet, Äänisuunnittelija: Jussi Olkinuora, Graafinen suunnittelija: Pentti Kakkori, Ohjaaja: Jukka Kärkkäinen, Äänisuunnittelija: Jukka Kärkkäinen, Käsikirjoittaja: Sami Jahnukainen, Tuottaja: Sami Jahnukainen, Kuvaussuunnittelija: JP Passi, Leikkaaja: Illusia Sarvas, Leikkaaja: Jukka Kärkkäinen, Käsikirjoittaja: Jukka Kärkkäinen 49-vuotias Mauno Voutilainen on koko elämänsä aikana ollut yhteensä kuusi kuukautta töissä -pitkälti omasta valinnastaan. Omien sanojensa mukaan hän onkin Jyväskylän virallinen työtön.

Artikkeleita: 

Keskisuomalainen. Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 28.10.2012 23:28. Virallinen työtön: "Ketuttaa ihan suunnattomasti" Lue lisää

Dokumenttiprojekti: Perintönä köyhyys 02.04.2012, Elävä arkisto

02.04.2012   Dokumenttiprojekti: Perintönä köyhyys

• Simo Sipolan dokumentti kertoo kolmannen polven köyhistä Jonista ja Mirasta sekä heidän äideistään. Elämään kuuluu ruokajonoissa seisoskelua, tukihakemusten täyttämistä ja pienen Sami-pojan hoitoa. 
•  Jonille on sovittu palkkatukisopimus vuodeksi, mutta sitä ennen hänen täytyy saada lääkäriltä lausunto hänen vajaakuntoisuudestaan. Mira puolestaan on kotiäiti.

Koditon ja työtön 60-luvulla, Liekkihotelli ja Lepakkoluola 1980-luvulla, Elävästä arkistosta

• "Vuosien 1967-68 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon. Liekkihotelli avattiin 5.12.1967, päivää ennen Marraskuun liikkeen järjestämää asunnottomien itsenäisyysjuhlaa." 
•  "No sit aukasee jonkun roskalaatikon kannen ja koittaa siellä palella aamuun saakka", kuvailee 70-vuotias koditon mies, jonka taivalta toimittaja seuraa Helsingin kaduilla. 
•  Ohjelmassa puhuteltiin myös katsojaa ja kehotettiin pohtimaan: "Mitä olen tehnyt auttaakseni hänet takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Olenko työnantajana halunnut edes keskustella hänenlaistensa kanssa?" Teksti: Heidi Sommar

Koditon ja työtön 60-luvulla, Elävästä arkistosta, lue lisää

lepakkoluola 1980

Raportti: Digitalisaatio on luonut pohjan luovien alojen kasvulle

TEM.FI: Tiedotteet: Työ 16.12.2014 9.15, TEM:n ja ELY-keskusten tiedote:

Raportti: Digitalisaatio on luonut pohjan luovien alojen kasvulle

" Luova-ala on nopeasti nivoutunut osaksi suomalaista yrityskenttää. Se on osa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta. Digitalisoituminen on tuonut moninkertaisen määrän mahdollisuuksia monistaa omia tuotteita ja jakaa niitä globaalisti. Alalla on myös paljon yrityksiä, joiden ensisijainen asiakas on yksittäinen kuluttaja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat pelialan yritykset tai vaatesuunnittelijat.

Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun ohjelmistoalan ja luovien alojen toimialaraporteissa, jotka julkaistiin 16.12.2014 Helsingissä.

Luovilla aloilla toimii noin 43 500 henkilöä. He toimivat yhteensä noin 12 000 toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli kuusi miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina ja kuuluu niihin aloihin, jotka ovat pystyneet toipumaan finanssikriisistä. Suurimpana yksittäisenä työllistävänä sektorina alalla on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. "  lue lisää

M. A. Numminen: Joulupukki puree ja lyö

Tänään ilmestyneessä Tiedonantaja lehdessä 12.12.2014 tämän veisun painetut sanat. Riivailijan Jarkko Laine.

OHJELMASTA: PIPPURIMYLLY 09. OHJELMAN TEKIJÄT: Juhani Wiio (tuot, toim). Reijo Miettinen (ohj). Maija Hiltunen (kuvsiht). TV2 Dokumenttitoimitus. M. A. Numminen. (1980) YLE kuvanauha. " M. A. Numminen kuvaa, kuinka pukki rikkoo perinteisen roolimallinsa. Epätavallinen joululaulu levytettiin alun perin vuonna 1971. M. A. Nummisen ja Jarkko Laineen kappale julkaistiin albumilla Joulupukin juhannusyö, joka sisälsi myös sellaisia nimikkeitä kuin Svengiä aatonaattona, Käsittämätön joulu ja Kanarian joulu. Love Recordsin julkaisemalla levyllä esiintyivät Nummisen lisäksi Christian Schwindt, Sakari Lehtinen, Sinikka Sokka, Jani Uhlenius, Markku Into ja Rauli Badding Somerjoki. Hannu Taanila kirjoitti lp:n saatesanoissa: "Kaikki jouluun liittyvä aikuisten keksimä ja hellimä lapsenomaisuus pannaan tässä levyssä pilkaksi. Mutta Numminen ei pilkkaa paatoksella vaan iloisella rahvaanomaisella menolla." Rockartistit ovat tämän jälkeen tehneet moniakin satiirisia joululauluja, mutta Nummisen ja Laineen visio riehuvasta punanutusta on edelleen yksi tyylisuunnan muistetuimmista edustajista. " Teksti: Jukka Lindfors